Jos vertaa vesijohtoon ja sähköliittymään tämä arjen sujumisen edellytys on tosi halpa

Inkeri Kerola Raahen Siniluodosta on valokuidun tulisieluinen puolestapuhuja. Eikä ihme, sillä Kerola on urallaan nähnyt sekä paikallisen että kansallisen päätöksentekijän roolista laajakaistainfran merkityksen maaseudulle ja koko Suomelle.

– Palvelutuotanto ja palveluketjut ovat muuttumassa ja niihin liittyvät ongelmat tulevat konkretisoitumaan tulevaisuudessa. Sen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että Raahekin käynnistää valokuituhankkeen haja-asutusalueelta.

Kerola näkee hankkeen kuntalaisen tasa-arvoa lisäävänä.

– Eivät kaikki halua kaupunkien keskustaan asumaan, en minäkään. Se on koko Suomen etu, että ihmisiä asuisi joka puolella. Mutta se on myös perustuslakimme mukaista, että kaikilla on yhtäläiset oikeudet palveluihin.

Kansanedustajana ja kaupunginvaltuutettuna toiminut Kerola näkee palvelukehityksen ohjaavan meitä kaikkia nettiin.

– Etäyhteydet tulevat terveydenhuoltoon ja koko muukin palvelukirjo: eikä se huononna palveluja kuin siinä tapauksessa, että on yhteysongelmia. Minä uskon siihen, että digitaalisuus voi myös parantaa kuntalaisen hyvinvointia esimerkiksi ennaltaehkäisevästä näkökulmasta. Entäpä jos itsekunkin vointia ja aktiivisuutta monitoroitaisiin ja saisimme joka päivä vinkkejä ja etäkannustusta vaikkapa liikuntaan, Kerola visioi.

Kerola arvostaa Raahen valokuituhankkeessa sen paikallisuutta.

– Raahen Energia ja sen tytäryhtiö ovat paikallisesti sitoutuneita yhtiöitä, jotka haluavat kehittää alueemme elinvoimaa. Tässä yhtälössä ei käy niin, että joku ulkomainen sijoittaja arvioisi hankkeen kannattavuutta ja päättäisi kerätä kuidut pois.

Valokuidun hankkimista Kerola toivoo harkittavan monesta näkökulmasta.

– Minä itse asun ihan meren lähellä. Se entisestään heikentää mobiilin toimivuutta. Siihen vaikuttaa syksyllä lehtien tippuminen ja keväällä niiden puhkeaminen, tavalliset säätilat ja etenkin ääriolot, jotka todennäköisesti tulevaisuudessa vain lisääntyvät. Kyllä valokuitu on minulle ehdoton valinta ja sitä paitsi, myös mobiili tarvitsee valokuitua.

Valokuituaktiivi kannustaakin raahelaisia tekemään päätöksen nyt.

– Ajastahan tässä käydään kisaa: nyt on h-hetki, jos halutaan hyödyntää valtion myöntämät tuet, jotka Raaheen on tulossa. Jos emme saa rakennettua tämän hankkeen ympärille sellaista yhteisöllisyyttä, jolla hanke käynnistyy ja toteutuu, myöhemmin tähän palaaminen on mahdoton ajatus. Se on nyt tai ei koskaan!

Vaikka valokuitua ei itse tarvitsisikaan tällä hetkellä, Kerola kehottaa katsomaan kengänkärkiä pidemmälle.

– Jos mummo ja pappa eivät tarvitse liittymää rakennukseen, niin entäpä sitten kun talo tulee myyntiin. Jättääkö joku ostamatta kiinteistön, josta ei voi tehdä varmuudella etätöitä.

Kerola näkee hankkeella merkitystä myös uusien asukkaiden ja yritysten houkuttelemisessa valmistellessaan kuntien kanssa valmiutta Fennovoima-hankkeen vaatimiin resursseihin.

– Helsingin Töölön ja Pyhäjoen Parhalahden tai Raahen Arkkukarin välissä on suuri aukko. Hyvä tietoliikenneyhteys voi olla edellytys esimerkiksi puolisotyöpaikan löytymiseen ja sitä kautta perheen muuton varmistumiseen seudullemme.